Onko kaikki taas ennallaan ?

Niin paljon kertomista, mutta siltikään ajatus ei kulje. En vain tiedä mistä aloittaa.  Onnekseni voin vain todeta, että asiat Läiskän kanssa ovat lähteneet sujumaan paremmin. Olen palannut jokaiselta ratsastusreissulta onnellisena, koska tuntuu, että asiat sujuvat samallalailla, kuin kesälläkin. Asiat ovat, ehkä muuttuneet jopa parempaankin suuntaan. Me kummatkin olemme saaneet reilun annoksen itseluottamusta. Epäonninen joulukuu ja tammikuu tuntuvat kaukaisilta, mikä on hyvä. Eiköhän niitäkin ole tullut murehdittua ihan tarpeeksi.

Asia, josta on aivan pakko päästä mainitsemaan on reilun viikon takainen valmennus, joka meni Läiskän kanssa ihan super hyvin! Koin valmennuksessa monta ahaa-elämystä jotka ovat auttaneet  meitä eteenpäin. Valmennuksessa keskityttiin ihan perusjuttuihin, kuten reittiin ja vauhtiin. Onnekseni ei ruvettu mitään vaikeuksia tekemään, sillä tuntui, että alkuun oli perusjututkin ihan hakusessa, mutta loppua kohden parani. Ratsastushan on kuin pyörällä ajo, et sinä sitä unohda, vaikka olisitkin pitkiä aikoja pyöräilemättä. Kun nouset pitkänkin ajan jälkeen pyöräsi selkään osaat alku kankeuksien jälkeen pyöräillä taas. Hups, ei minun pitänyt pyöräilystä selittää..

Tehtävinä oli erilaisia ympyröitä, temmonvaihteluja, laukannostoja ja erilaisia teitä.  Kaikki muut onnistuivat hyvin, paitsi alussa voltit tuottivat päänvaivaa. En meinannut saada hevosta kulkemaan kokonaista volttia. Läiskä nimittäin oikoi niin, että meidän voltit tahtoivat jäädä aina vajaiksi. Tarpeeksi monta kertaa yritettyä onnistuttiin tekemään hyviäkin voltteja ja päästiin vaihtamaan tehtävää!

marraskuu 2013

Valmentajalta kuultiin tunnin loputtua positiivista palautetta ja hän totesi Läiskän toimineen Läiskäksi tosi hyvin ja tottahan se oli, että hevonen oli kehut ansainnut. Läiskä toimi hyvin, kaikkine itsepäisyyksineen. Pienen villitsemiskohtauksen  olisi voinut jättää pois, mutta hevosen magea ravi auttoi unotamaan aikaisemman pöllöilyn.

Muuten ollaan pyöritty maaston puolella ja hyvin on mennyt. Läiskä on alkanut taas maastossakin kuuntelemaan ja maastolenkitkin  ovat taas yhtä nautintoa. Sen enempää minulla ei nyt ole sanottavaa haluan vain toivottaa jokaiselle hyvää alkanutta viikkoa ja painua tästä lukemaan kokeisiin!

Hevoset ensimmäistä kertaa omassa tallissa

Pitkästä aikaa jotain kuulumisia tältä suunnalta, mutta tällä kertaa vain videomuodossa. Lupaan kuitenkin kirjoitella ratsastuksistakin piakkoin.  Sen vain halusin videosta mainita, että älkää säikähtäkö Läiskän liukastumista. Oma moka, kun ei tajuttu, että Läiskä saattaisi liukastella tiernojensa kanssa. Nyt virheestä opittuina ollaan kuitenkin laitettu talliin matot, joita pitkin ruuna on kävellyt monet kerrat turvallisesti karsinaansa!

Astetta turhempi postaus

Läiskän kanssa edetään edelleenkin samaa rataa. Maastoilua, maastoilua. Minä niin odotan  sitä päivää, kun päästään ratsastamaan kentällä. Ei se varmaan ihmekään ole, jos sinne kaipailee, kun viimeksi olen käynyt siellä kävelemässä 15. tammikuuta ja kunnon treenin ratsastanut 15. Marraskuuta. Huhhuh, onko siitä oikeasti jo noin kauan. Toisaalta jännittää, että ollaan unohdettu kaikki ja peruutettu siihen pisteeseen mistä lähdettiinkin. Mielessä kummitelleet ajatukset siitä, kuinka romahdan, kun huomaan, että kahden vuoden työ on lipunut sormien välistä. Eihän sellaista nyt voi oikeasti tapahtua?



Halu treenamiseenkin on nyt kova. Tekisi mieli päästä ratsastamaan kunnon koulutreenit ja myös valmennukset houkuttelisivat. Voisinhan minä varata ratsastuskoululta tunnin, mutta, kun se ei ole mitä haluan. Haluaisin päästä harjoittelemaan nimenomaan Läiskän kanssa, sillä sekin tarvitsisi sitä. Läiskälle tekisi hyvää päästä käyttämään taas pitkästä aikaa aivojaan ihan kunnolla.
 



vajaa kaksi vuotta sitten