Tallille mentäessä, vilkaisin kelloa ja totesin, että nyt tulee todellakin kiire. Pikaisesti piti laittaa hepat kuntoon, eikä tilannetta pahemmin auttanut, että minun joka lihas oli aivan jumissa.
Kentälle, saapuessa kauhistelin jo, että ei tämä tule onnistumaan, kun ei poika edes uskaltanut kunnolla astua jäiselle kentälle. Lällyn mielestä kenttä oli selvästikkin liian kova ja hänen kavionsa rasittuivat liikaa kävellessä. Päästiin kuitenkin yhteisymmärrykseen aika nopeasti.
Valmennus alkoi käynti työskentelyllä. Kentällä oli kuusi törppöä joiden jostakin välistä tuli ratsastaa. Pääpointtina oli tehdä terävät kulmat ja muuten hevosen tuli mennä aivan suoraan. Kun tuo tehtävä onnistui hyvin,vaikeutettiin vähän, jolloin törppöjen kohdalla tuli pysähtyä, tämä olikin sitten minulle jä Läiskälle vähän vaikeampi juttu, mutta sitäkin selvittiin melkein moitteettomasti.
Kun oltiin välissä kävelty pitkillä ohjilla ja annettu hevosten hetki levähtää, mentiin samaa ravissa. Läiskän ravi oli jäisellä kentällä, ihan outoa. Tuntui kun olisin ratsastanut jollain hirveällä, sen askeleet olivat kunnon sellaisia honkkelikonkkeli, kunnes se vähän ajan päästä tottui ravaamaan.
Ravin jälkeen mentiin sitten vieläkin samaa rataa, mutta nyt täytyi pysäyttäää hevonen tötsän kohdalla ja peruuttaa. Minähän sieltä sitten heti kiljahdin, että" Ei Läiskä osaa edes peruuttaa" ja valmentajani vain hymyili ja totesi " No kyllä se tänään peruuttaa." Saatiin Läiskä peruttamaan ja pojan ilme oli kyllä sellainen " että mitä nyt tapahtuu."
♥llä Jenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti