Onnistuneet hyppelyt!

Niin huikee päivä takana, että ei tunnu olevan edes sanoja kuvailemaan tätä fiilistä. Paras seura, mahtava sää ja hienot hepat! Ei sitä voi mitään muuta edes toivoa.

Eilinen aamu alkoi yhdeltätoista tallilla. Vaikka en yleensä olekkaan mikään aamuvirkku, olin jo heti aamusta loistavalla fiiliksellä. Taru sen sijaan tuntui olevan vielä uninen, joten mä päätin iloita hänenkin puolesta. Hymyilin kokoajan (paitsi silloin, kun hevonen riuhtoi minua kavioiden putsauksessa, heh). Puunasin Läiskän Tarun kanssa oikein kiiltäväksi, jonka jälkeen heitettiin varusteet selkään. Tällä kertaa myös suojat päätyivät jalkoihin.

Kentällä se sitten viimeistään varmistui. Tänään me hypättäisiin talven tauon jälkeen. Alkuverkoiksi otin pysähtymisiä, ravi-käynti siirtymisiä ja laukkaa. Läiskä toimi tosi kivasti ja laukka nousi taas kuin ajatus. Tuntui mahdottomalta ajatella, että vielä kuukausikin takaperin laukka oli  meille suuri ongelma, ellei jopa suurin.

Kun Läiskä oli vetreä ja virkeä, tultiin pari kertaa ihan vaan suoralla uralla puomia, joka korotettiin vähän myöhemmin n.20cm miniesteeksi. Tulin sitä paristi ihan kokeiluksi ja hevosen, sekä itseni herättämiseksi. Hyvinhän se sujui (ainakin ruunan kohdalta), joten pyysin Tarua korottamaan esteen hurjaksi 40cm pystyksi.

Montaakaan hyppyä ei tuolle hurjalle pystylle keretty ottaa, kun jo pyysin Tarun uudestaan muuttamaan estettä. Tällä kertaa otettiin 60cm tynnyrit, joista koottiin ristikko. Eihän se vieläkään edes näyttänyt korkealta, mutta alettiin kuitenkin saamaan loikkia, joita alkoi pystyä kutsumaan hypyiksi.

Esteen muutoksen jälkeen Läiskän laukassa tapahtui selvä parannus. Aivan kuin ruuna olisi tajunnut, että, jes vihdoin se mamma antaa mun edes vähän hypätä. Laukka sai hurjasti lisää ponnekkuutta ja energisyyttä. Hypyt paranivat ja kuskikin alkoi saamaan kiinni siitä kuinka siellä selässä tulikaan keikkua.

Otettiin hetken aikaa hyppyjä ensin pelkälle ristikolle, mutta myöhemmin lisättiin kuvioon myös pieni 20cm pysty. Tehtävä oli tosi yksinkertainen, mutta olipahan edes vähän jotain mietittävää. Se meni siis näin:  Ensin laukassa lyhyellä sivulla olevan miniesteen yli ja sen jälkeen pitkällä sivulla olevan ristikon yli. Ei tuota nyt voi oikein tehtäväksi kutsua, mutta edes jotain sinne päin!

Hienoin ukko! <3

Kun hypyt oli hypätty  ja hevonen seisoi tyytyväisenä tarhassa oli fiilis edelleenkin aivan mahtava, tai oikeaastaan ihan super mahtava. Ensimmäistä kertaa hyppääminen oli tuntunut sulavalta ja se alkoi olla nautintoa. Laukkakin oli pyörinyt ja toiminut aivan huikean hyvin. Ei tässä voi olla muuta kuin super ylpeä ja kiitollinen siitä, että mulla on noin hieno hevonen! <3

Eilen hyppäsin muutamat hypyt myös Vickyllä ja siitä on tulossa lyhyt video pätkä (joka on tosin ihan sumea) selitysten kera. Tämän päiväisestä istunta valmennuksestakin on myös tulossa postausta. Tällä kertaa ei osallistuttukaan valmennukseen omilla hevosilla..