Lauantaina hain vaihteeksi tuollaisen tumman hörökorvan tarhasta. Vicky oli niin otetun, onnellisen ja ylpeän näköinen, kun sujautinkin päitset sen päähän Läiskän sijaan. Laittelin Vickyn kaikessa rauhassa auringonpaisteessa. Harjailin tuppuina irtoilevaa talvikarvaa, puhdistin kaviot erityisen huolellisesti ja puin kamat sävy sävyyn. Siitä Vicky nautti, niin kuin aina se nauttii saamastaan huomiosta.
Kentälle köpöteltiin tarkoituksena pompata parit pikku hypyt. Heti, kun Taru alkoi kantamaan estekalustoa kentälle tuo hevonen syttyi. Ei ole vaikea arvata, kuinka paljon Vicky pitääkään hyppäämisestä.
Alkulämmittelyjen jälkeen alettiin pomppimaan pientä ristikkoa, jota tamma ei tosin edes hypännyt. Korotettiinkin se aika nopeasti n.65cm pystyksi, jota sitten hypittiin loppuaika. Vicky ylitti senkin tosi siististi ja kevyesti. Kuskista ei voi sanoa samaa, mutta saavutushan sekin oli hypätä kyseistä estettä viiden vuoden tauon jälkeen. Harjoittelua harjoittelua. Onhan tässä jo tapahtunut vuoden sisään huima muutos omassakin esteistunnassa, mutta niin paljon on vielä oppimista.
Tamma oli joka tapauksessa ihan mieletön. Kyllähän Vicky kuumui esteistä ihan hurjasti ja välilllä tuntui ettei sillä ollut muuta vaihdetta kuin kaasu, mutta malttoi aina lopulta kuunnella. Nautin yli kaiken tuosta hevosen räjähtävästä voimasta ja siitä energiasta millä se halusi tehdä töitä. Hyppääminenkin on Vickylle niin kepeää ja helppoa. Toivottavasti taas kesän mittaan päästäisiin hyppäämään ja kouluilemaan enemmän yhdessä!
Hyppyjen jälkeen mentiin kevyet loppuverkat ja tamma toimi tosi kivasti! Sen jälkeen tallille, varusteet pois ja leipien saattelemana tarhaan.
Ihana postaus ♥
VastaaPoistaTuollaista ratsastelua itsekin odotellessa Loben kanssa..:)
Noissa on kyllä niin huvittavan paljon yhdenmukaisuutta! :D
Kiitos♥
PoistaNuo on kyllä aika paljon samantyylisiä, niin luonteeltaan kuin ulkonäöltään! :D