Enemmän ratsutuksesta

Nyt minulla on aikaa tulla kehumaan tuo hevoseni maasta taivaisiin. Ratsutukset ovat siis lähteneet hyvin käyntiin ja ruuna on kehittynyt huimasti lyhyessä ajassa. Minä kun luulin, että Läiskä on sitä sorttia jolla kestää asioiden oppimisessa kauan. Se kuitenkin yllätti meidät kaikki positiivisesti ja kun kerran sille asian kunnolla opettaa niin hevonen muistaa sen seuraavallakin kerralla. Muistatte myös varmaan kun viime kuulumis postauksessa kirjoitin valmentajan sanoneen Läiskää tyhmäksi. Nyt on kuitenkin hänkin joutunut osittain  sanansa perimään!;)

Läiskälle on nyt opetettu peruuttamista, väistöjä, herkistetty hevosta ja kaikenlaista perusratsastusta. Raviväistöjäkin on kokeiltu ja ihan hyvin ruuna niistäkin selviytyi. Isoin muutos on varmaankin tapahtunut ruunan herkkyydessä. Nyt ei tarvitse niillä pohkeilla hirvittävästi tökkiä vaan vähemmälläkin saadaan hevoseen vauhtia.  Kääntyminen ja pysähdys myös tapahtuvat paljon herkemmin kuin ennen! Jäykkyyskin on lieventynyt ja hevonen alkaa hetkittäin olemaan ihan letkeä, mutta onhan tuo hevonen vieläkin jumissa.

Läiskälle vaikeudeksi on kuitenkin selvinnyt sen laukka. Se on kyllä niin raakaa, että hyvä kun suostui edes ensimmäisellä kerralla sen vaikeampaan suuntaan nostamaan. Valmentajalla on myös täysi työ siinä, että ruuna pitää sen yllä. Kovasti Läiskä kyllä yrittää, mutta se laukan pyörimään saaminen on sille erittäin vaikeaa. Pojan helpompaan suuntaan on laukka alkanut jo hetkittäin pyörimään hyvin. Kyllä se siitä lähtee, niin se valmentajakin sanoo ja siihen uskotaan!:)

Kehuja Läiskä on saanut kyllä aika reilulla mitalla. Sen jälkeen kun poika on saanut paljon kehuja täytyisi teidän nähdä kuinka ylpeä se onkaan itsestään. Pärskien ja öristen tekee töitä kunnolla. Ei se kylläkään niitä kehuja turhaa saa vaan onhan se hieno poika. Parhaansa se ainakin yrittää muuta ei voi sanoa. Mitä sitten valmentaja tuumaa Läiskästä. No hän taitaa ainakin tykätä ruunalla ratsastaa sillä hevosta usein kehuu ja iloinen hymy kasvoilla ratsastelee. Läiskä onkin tainnut yllättää valmentajan, sillä hän sanoi, että luuli sen olevan paljon raaempi. Usein myös poikaa minullekkin kehuu ja toteaa, että hyvä tästä vielä tulee. Niin tulee siitä olen varma.

Asiasta kolmanteen valmentaja muuten vaihdatutti meillä Läiskän satulan. Pitemmän aikaa ollaankin katsottu, että toivottavasti ei kohta ala olemaan epäsopiva ja nyt se sitten tapahtui. Satula alkoi  painamaan sään kohdalta, eikä tämän ongelman korjaamiseksi mikään lampaankarva romaani auta. Jouduttiin siis keskiviikkona kokeilemaan meidän eri satuloita Läiskälle ja sopivimmaksi osoittautui Vickyn mustangin koulusatula. Onneksemme myös Vickylle sopi ruunan vanha wintec, eikä tarvinnut lähteä nyt uutta satulaa ostamaan. Koeajotkin on satulalla ratsastettu ja se on kyllä erittäin mukava istua! Palataan siihen sitten enemmän seuraavassa postauksessa!:)

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/7522777/?claim=csukcebkn6f">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>