Tukahduttavaa kuumuutta

Tallentaa, julkaisee, tiedoston julkaiseminen epäonnistui.. Näin hyvin on lähtenyt käyntiin videopostauksen lataaminen. Nyt muistan miksi en jaksa yleensä taistella tuon elokuvatyökalun kanssa. Älkää kuitenkaaan huoliko kyllä se video täältäkin joku päivä löytyy toivottavasti jo lähipäivinä!;)

Taas on kaksi ratsutusta hurahtanut kuin siivillä ja poika alkaa oikeasti näyttämään jo ratsun eleitä. Valmentajakin tuumasi, että ensi viikon jälkeen taitaa olla tämä ratsutus tässä niin hieno siitä on tullut! Voi kuitenkin olla, että on taas parit ratsutukset tiedossa. Silloin harjoiteltaisiin jo hiukan haastavampia juttuja. Aika näyttää ja katsoo nyt kuinka minä opin ruunaa paremmin ratsastamaan!

Voitte kuitenkin jo päätellä yllä olevasta, että kaksi viimeisintä kertaa on menneet enemmän kuin putkeen. Läiskä on alkanut näyttämään mageaa raviaan, jota se on piilotellut tähän asti. Hienoa katsottavaa se on kun tuo yleensä humputteleva ruuna ottaa koipensa mukaan ja alkaa polkemaan alleen. Läiskäkin kun ei ole mikään siroin rakenteeltaan näyttää melkeimpä hassulta kun se askeltaa kevyttä ravia kenttää ympäri. Komea se on ei voi muuta sanoa ja nykyisin kun minun kanssa alkavat olemaan muutkin samaa mieltä! Valmentajakin on moneen otteeseen todennut, että nyt se menee todella kivaa ravia!

Keskiviikkona tapahtui jotain laukan kanssa mitä olemme kaikki odottaneet. Se alkoi oikeasti pyöriä ja vieläpä kumpaankin suuntaan! Ei mitään etupainoista laukkaamis yritystä vaan ihan laukkaa.  Se näytti hienolta, mutta tuntui vielä monta kertaa hienommalta vaikka kentäreunalla olinkin vain katsomassa. Vieläpä kun itsekkin pääsin myöhemmin laukkailemaan ruunalla estetunnin merkeissä. Hienolle tuntui myös nähdä se ilo, joka  valmentajan kasvoilta paistoi kun hän Läiskää ratsasti. 

Keskiviikkona valmentaja ratsasti Läiskän kivaksi ja opetti minua vajaan puolentunnin ajan esteillä. Sen puolentunnin aikana keräsin kyllä pääni täyteen tietoa ja nyt olen toivon mukaan esteilläkin himpun viisaampi. Tunnin jälkeen olikin semmoinen olo, etten ole hyppäämisestä tietänyt paljoakaan mitään. 

Valmennus alkoi ihan sillä, että kekotin kevyessä istunnassa muutaman kierroksen ympäri kenttää, jonka jälkeen tulin ravissa pientä ristikkoa. Istuntani tuntui olevan ihan hakoteillä ja kun joku osaava vieläpä katsoi niin tuntui, että olin siellä ihan päin prinkkalaa. Kuitenkin kun aloin tajuamaan homman idean alettiin saamaan  hyviäkin hyppyjä, jotka näyttivät molempien puolesta hypyiltä. Otettiin myös myös muutamat laukka lähestymiset ja Läiskä laukkasikin harminaisen innokkaasti eteenpäin!

Kun ristikko onnistui hyvin hyppäsin "ratana" kentän molemmilla pitkillä sivuilla olevia esteitä. Tämäkin tehtävä alkoi nopeasti tuntumaan liian helpolta, jolloin ratoja vaikeutettiin ja lopulta rataan kuului viisi hyppyä joita tultiin laukassa. Läiskä selviytyi esteistä mainiosti, vaikka ei ollakkaan ennen ratoja hypätty.

Niin kuin näistä estekuvista huomaa pysyy silti tuo jalka ongelma minulla, vaikka kuinka yritän sitä korjata. Kyllä minä muutamassa hypyssä onnistuin jotenkin kantapäät pitämään alhaalla, mutta saakeli sentään kun ne tahtovat aina sojottaa ylöspäin. Valmentaja kylläkin lohdutteli minua, että kyllä ne siitä ajan kanssa korjaantuvat kun niihin vain keskityn. Ovathan ne kyllä nyttenkin jo paremmat kun ensimmäisillä hyppykerroilla!:)