Kanit liikenteessä

Tämän päivän hyppelyt päätettiin siirtää eiliselle. Eikä kyllä yhtään kaduta tuo päätös, kun katsoo ulkona olevaa kaatosadetta.

Ensimmäisenä hyppäsin Läiskällä. Poika oli vaihteeksi taas kunnon lahna. Niin laiska, että ei edes reipas käynti tuntunut onnistuvan. Hyppäys intoni oli kuitenkin niin suuri, että olin valmis vaikka vääntämään rautalangasta sille hevoselle, että nyt mennään reippaasti. Yrityksistä huolimatta hevonen ei liikkunut ja tultiin mitä ihmeellisimmillä loikilla esteiden yli. 

Äiti kävi hakemassa kentänlaidalla nojanneen juoksutusraipan, eikä hänen tarvinnut kuin hiukan hipaista sillä  maata niin poika alkoi olemaan samaa mieltä siitä reippaudesta. Hevonen laukkasi tosi hyvin. Muutama ihan superhyppy saatiin, mutta osa oli semmoisia kaninloikkia. Parhaansa poika kyllä yritti alku temppuilujen jälkeen.

 Tänään ei tosiaankaan hypätty korkeutta vaan tärkeää oli saada Läiskä reippaaksi ja saatiinkin erittäin hyviä reippaita pätkiä jolloin hevonen vielä kaiken lisäksi hyppäsikin kunnolla. Korkein este, joka tänään ylitettiin oli  n.45cm. Ei mikään päätä huimaava, mutta sillä oli hyvä harjoitella. Kauaakaan ei tänään hypätty, sillä huomasi jo 20 minuutin jälkeen, että hevonen väsähtää kohta. Harmillista se vain on ,että kun alkaa parhaiten onnistumaan on jo aika lopettaa.

Olen kyllä niin ylpeä tuosta kamelistani. Kolmatta kertaa hypätään esteitä ja se on jo noin mukava ratsastaa esteilläkin!  Vielä kun hevoselle saisi oman moottorin esteillä olisi se täydellinen, mutta täytyy antaa aikaa kyllä se oma moottorikin sieltä löytyy!:)

Ja ei älkää tuijottako minun istuntaani missään näissä estekuvissa. Huomioikaa, että tämä on kolmas kerta moneen vuoteen kun hyppään kunnolla. Enkä todellakaan ole käynyt millään tunneilla koskaan. Paljon on minulla istunnassa kehittymistä, mutta nyt olisikin tarkoitus ottaa estetunteja kesän mittaan niin. Kaiken lisäksi Läiskän kyydissä on yllättävän vaikea pysyä, koska et koskaan voi tietää millainen hyppy on tulossa.

Ainut 40cm saatu onnistunut kuva ja ei edes tarkentanut...♥

Läiskällä hyppäilyn jälkeen olin jo lopettamassa, mutta äitini ehdottikin, että valjastettaisiin Vicky.  Tietenkinhän se minulle sopi ja olihan mukavaa vaihtelua Mellin ja Läiskän jälkeen kokeilla hevosta, joka todellakin osaa hypätä.

Selkään kun menin Vicky tuntui heti kotoisalta, eikä tullut enää ollenkaan sellaista apua ompas tämä outo -fiilistä niin kuin ekoilla kerroilla. Heti alkuun menin muutaman käyntikierroksen, jonka jälkeen aloitin ravailun ja melkein heti ponkaistiinkin ravissa 45cm pysty, joilloin vain puomit ja kanisterit lentelivät. Seuraavana uskalsin koittaa laukasta ja tulikin jo hyppy, eikä mikään juoksu yli.

Kameranasetukset

Kun olin aikani hyppäillyt sitä pystyä, Vicky innostui niin paljon, että minun piti ottaa väliin muutama  raviympyrä, jonka jälkeen hevonen taas jaksoi keskittyä. Äiti laittoi meille kahden esteen sarjan, jota tultiin muutaman kerran. Tamma oli kyllä aivan huippu ja todennäköiseti saatan kesällä mennä sen kanssa estevalmennukseenkin. Tämän ihanuuden kanssa on ainakin pakko päästä vielä hyppäämään!

Kokonaisuudessaan: Aivan huippu päivä, upeiden hevosten kanssa. Tämmöinen toinen yhtä onnistunut päivä minulle kiitos!♥