Koko päivä hevosten parissa + Läiskän ensimmäiset hypyt

Hohhoh, melkoinen päivä takana, koko päivä on mennyt talleillessa ja ratsastaessa..

  Aamulla Taru tuli meille puoli kahdeksitoista ja lähdettiin melkein heti tallille. Taru ratsasti Melliä pellolla ja antoi vain  tamman päästellä höyryjään, jonka lisäksi teki muutamia pysähdyksiä ja ravaili sikinsokin pellolla. Kävin myös itse tykittämässä muutaman suorat, tuntui jotenkin Mellin laukka ihan oudolta kun on tottu Läiskän laukkaan.

 Kun Melli oli liikutettu oli  vuorossa Läiskä. Laitoin pojan kuntoon ja sillä välin Taru laitteli Mellille loimen ja hoiteli hevosen loppuun.

 Yllätyin kyllä toden teolla kun laitoin satulan selkään, sillä Läiskä yleensä on koko satuloinnin ajan hampaat irvessä ja yrittää "kovistella", nyt kaikki oli kuitenkin toisin. Satulaa nostaessa selkään Läiskä kerran näytti hampaitaan, mutta vetäisi ne samantien piiloon, kun sitä komensin. Sain tehdä kaiken ihan rauhassa, ilman, että pojan hampaat olivat lähelläkään, myös hevosen joka kertainen pullistaminen oli poissa, Satula vyö kiristyi kerralla sopiviin reikiin!

 Kentällä nousin selkään, jollloin poika hiukan pyöriskeli jakkaran ympärillä, mutta ei todellakaan paljoa.

Annoin Läiskän alussa vain kävellä kenttää ympäri löysin ohjin, ilman mitään kummallisempaa tekemättä. Poika oli kuitenkin tosi reippaan oloinen, eikä käyntikään ollut mitään matelemista. Se myös ravasi reippain askelin ja pysyi ravissa, niin kauan kunnes pyysin hidastavan vauhtia. Hevonen oli myös kokoajan kuulolla ja teki juuri sen mitä pyysin.

 Ravailin ja laukkailin molempiin suuntiin jonka jälkeen Taru kysyi haluaisinko hypätä, hetken pohtimisen jälkeen sanoin kyllä ja Taru alkoi etsimään tynnyreitä kentän reunalta. Halusin ehdottomasti pienet tynnyrit, sillä halusin ensimmäisen hypyn olevan tosi pieni. Kuitenkaan pienimpiä ei löytynyt lumen seasta, jolloin vaihtoehdoksi jäi 40cm tynnyrit, käskin tarun laittaa esteen mahdollisimman matalaksi ristikoksi. Taru teki niin ja hermoilin aivan turhaa mielessäni, että kuinka tässä käykään, kun en itse osaa hypätä, eikä hevonenkaan. Sanoin jopa ristikon näyttävän suurelta, johon Taru vain nauroi.

 Kun lähdin ravaamaan pientä estettä kohti jännitys laantui ja viimeistään tilanteen ollessa ohi, oli jännitys poissa kokonaan. Sillä kaikki meni ongelmitta, poika hyppäsi juoksi esteen yli vaivatta.

 Menin sen jälkeen vielä hetken ristikkoa, jonka jälkeen tokaisin Tarulle, että eihän Läiskä edes hyppää jolloin  este muutetettiin pystyksi. Tulin sitä sitten, mutta senkin yli poika vain juoksi.. ensi kerralla sitten laukassa!

-Anteeksi videoiden huonolaatu, ei ihan kamera tarkentanut, mutta kyllä tuosta jotain selvää saa.

-Videota olisi ollut enemmän, mutta säästän niitä uuteen tekemään videoon, jonka julkaisen kunhan kerkeän..

-Tiedän etten osaa hypätä itse ollenkaan!:D

Lopuksi lähdettiin vielä kolmen hevosen joukkona maastoilemaan ja pakko myöntää, että nyt kyllä väsyttää.. 

♥:llä Jenna