Positiivinen asenne

 Valmennus oli sunnuntaina ja minulla  oli laiska, tahmea ja jäykkä hevonen. Ei siis mikään hyvät piirteet omistavat hevonen vaan päinvastoin.

Alkukäynneissä Läiskä oli reipas ja saatiin paljon kehuja kuinka  poika on oppinut hienosti taipumaan. Kyllähän se taipuikin koko valmennuksen  ajan oikein mallikkaasti, mutta siihen oikeastaan ne hyvät puolet jäivätkin. Reippaus hävisi ja tahmimiminen tuli tilalle. Sain hoputtaa poikaa eteenpäin, että tunsin hevosen edes liikkuvan eteenpäin. Hetkittäin Läiskä meni kyllä nopeasti, mutta ei todellakaan kauaa.

 Tehtävinä oli Kentän kiertämistä terävillä kulmilla ravissa ja käynnissä. Väistöjä, joissa Läiskä oli alussa aivan turta pohkeelle. Poika ei liikku väistänyt pohjetta ollenkaan vain puski vastaan, joten jouduttiin valmentajan kanssa muistuttamaan, että pohkeen väistössä väistetään, eikä kammeta vastaan! 

Tehtiin me myös vaikka mitä muuta, mutta huono muistisena en edes muista kaikkia tehtäviä. No jaa, ei ne mitään kauhean kummallisia voinut olla jos en niistä muista mitään!

 Vaikka Läiskä ei ollutkaan lähelläkään kivaa, jäi minulle jostain syystä silti ihan hyvä fiilis. Oltiinhan me tehty kaikki asiat kunnialla loppuun! Pääsyy on varmaankin se , että tietäähän tyhmempikin, ettei aina voi mennä hyvin ja viimeiset päivät olivatkin sujuneet suorastaan liian hyvin. Sitä paitsi mitä sitä turhia murehtimaan, kenelläkään ei  mene aina täydellisesti. Jospa sitä aina osaisikin ajatella näin niin olisi elämä paljon helpompaa.

 Ennen valmennusta kuitenkin myös selvisi, että Vickyltä puuttui huonokuntoisesta etusesta Kenkä. Kiireen vilkkaa  täytyi soittaa kengittäjällemme, että kenkään tuo hevonen on saatava tämän päivän aikana tai tamman kaviot leviää.

 Saatiin onneksi viideksi  aika, mutta jouduttiin matkustamaan kengittäjän "Pajalle", sillä Vickylle tehtiin kuumakengitys. Ja voin sanoa valehtelematta, että minusta oli pelottavaa katsella kun kengittäjä alussa vuoli Vickyn kaviosta kaiken huonon pois. Tuntui ettei "mädälle" tullut loppua ja kyllä kengittäjänkin ilmeestä näki, että ei ollut Vickyn kaviot taaskaan yhtään lupaavan näköiset. Kuitenkin  huonolle tuli loppu ja kaikki saatiin huokaista helpotuksesta. Vaikkakin kaviot näyttävät nyt rumilta ja niissä on aukot, on tämäkin paljon parempi kuin huono ja mätä kavio. Nyt pitäisi alkaa tamman kaviot parantumaan ja toivotaan, että nähtäisiin hevonen hyvissä kavioissa, sillä kavioita ei olla koskaan terveinä nähty.

Lopputulos

 Äitini, sekä isäni olivat viikonloppuna reissussa ja tulijaiksisi ostivat Läiskälle Equitaren suojat!

♥:llä Jenna