sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Viikonlopun kruunaus

Oikeesti miten minulla voi olla näin hyvä tuuri? Perjantaista tähän hetkeen kaikki on sujunut niin hyvin, ilman minkäänlaisia vastoin käymisiä. 

 Tallilla laitettiin hepat kuntoon ja Läiskä oli koristellut itseään lialla, joten sitä hangattiin pois. Harjausten ja muiden hoitotoimenpiteiden jälkeen laitettiin loput kamppeet niskaan ja mentiin kentälle alku verkkaamaan Melliä ja Ääpyä. Vickypä halusi  mukaan ja tuli rytinällä aidoista läpi. Piti siis köpöttellä takaisin tallille ja laittaa Vicky tarhaan. Tammapa  näytti meille mitenkä hänestä onkaan estehepaksa ja hyppäsi paikoiltaan 95cm puuaidan yli. En ois ihan uskonut, että siitä noin paljonkin ponnua löytyy, mutta osaa sekin yllättää!


 Kentälle mennessä tulikin jo valmentaja tallille ja päästiin aloittelemaan valmennusta. Läiskä oli tosi reipas, eikä yhtään omanlaisensa lahna. Kun antoi pohkeita tai vähän napautti  raipalla pojan tahti piristyi heti.

 Aloitettiin tehtävät ihan yksinkertaisella kentän kiertämisellä. Kulmien tuli olla loivia ja piti tehdä tahdin vaihteluja. Ensimmäistä kertaa temmon vaihdot tuntuivat Läiskän kanssa helpoilta. Yleensä kun saan kyllä ruunan tahtia hidastettua, mutta nopeutus on mahdotonta.


Käynti tehtävä alkoi sujua meiltä kaikilta tosi nopeasti hyvin, joten päästiin vähän vaikeuttamaan. Hevonen tuli pysäyttää kulma tötsön kohdalla ja kääntää takaosakäännösten avulla uralle. Oli muuten minulle ja Läiskälle varsin vaikeaa. Alussa ei siitä tullut oikein mitään, kunnon sähellystä vain. Loppua kohti  ruvettiin kuitenkin saamaan hyviäkin käännöksiä. Yllättävän nopeasti tuo Läiskä nuo kyllä tajusi, kun ei olla koskaan niitä edes koitettu!


 Tarpeeksi kun käyntiä oltiin jauhettu ravailtiin uraa rennosti ilman oikein mitään hevoselta vaatimatta. Läiskällä halusin kuitenkin pitää reippaan temmon yllä. Saatiinkin Läiskän kanssa eniten kehuja ravin nopeudesta ja siitä kuinka poika on virkeämpi työskentelemään kentällä. Ravailun jälkeen vaihdettiin suunta ja samat harjoitukset sinnekkin päin kaikki tuntui onnistuvan sinnepäin vieläkin paremmin.


 Ravailujen jälkeen minä tein Läiskän kanssa käynnistä laukannostoja. Melli ei voinut laukata, koska sille oli unohdettu laittaa tilsakumit jolloin tammalle  kertyi helposti "korkkarit".

 Alussa laukat ei nousseet oikein terävästi, mutta kyllä ne siitä paranivat kun itsekkin muisti olla terävä. Läiskä laukkasi tänään jotenkin tosi eteenpäin pyrkivästi, eikä sillein jumivasti. Mukavasti myös askeleet menivät alle, eikä olltu mitään jalat sikinsokin laukkaa.


Anteeks noi ohjat..
 Lopuksi vielä menin rennot loppu ravit ja valmennus oli siinä. En voinut olla kuin ylpeä pojasta. Valmennus oli sujunut mitä parhaimmin. Valmentaja myös sanoi, että Läiskältä voi alkaa nyt jo vaatimaan peräantoa kun on lihaksia tullut, joten pitää alkaa kentälläkin vaatimaan hitusen enemmän!

 Sovittiin myös, että valmentajamme alkaa ratsuttamaan Läiskää nyt keväällä ja katsotaan sitten miksi Läiskä muuttuu! Itse kun en ole mitenkään erityisen hyvä ratsastamaan niin on hyvä, että ihan ammattilainen opettaa Läiskälle näitä hienompia koulu juttuja ja opettaa perusasiatkin loppuun!


♥:llä Jenna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti