sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Mä en vaihtais pois hetkeekään, vaikka aina ei onnistu

 Pahoittelen jo tähän alkuun, että ratsastus kuvia ei ole paljoa, sillä pikkuveljeni kuvasi meitä ja vain harva niistä kuvista oli käyttökelpoisia!

 Tänään valmennus alkoi perus käynnissä ratsastamisella. Tuli tehdä terävät kulmat, hevosen tuli mennä aivan suoraan ja käynnin täytyi olla reipasta. Läiskä tuntui tosi mukavalle selkään, vaikka olihan se vähän turhan hidas.Kuitenkin hyvin menevä valmennus muuttui yhtäkkiä aivan päinvastaiseksi. Minua alkoi koskemaan jostain syystä selkään, joka vaikeutti ratsastusta. Kuitenkaan en alas ollut valmis tulemaan joten olin aivan hiljaa ja tein tehtävät parhaani mukaan.Mutta kun keskittymistä ei ollut  tarpeeksi pelissä Läiskä kiemurteli uralla ja suorastaan mateli käynnissä.

 Ravissa Ääpy tuntui kuitenkin jo paremmalle, se kuunteli ja oli reippaampi, kunnes vauhti lopahti, se oli taas sitä samaa matelua ja tuntui kuin jullaisimme paikoillamme.


 Tänään oli  niitä harvoja kertoja kun minua alkoi ärsyttämään. Selkää vihloi, hevonen ei liikkunut saatikka sitten kuunnellut ja muutenkin kaikki tuntui sillä hetkellä menevän huonosti. Tiesin, että en saisi antaa ärsyyntymiselle valtaa, eikä se voittanutkaan minua kokonaan. Pienistä onnistumisen hetkistä sain taas voimaa jatkaa ja yrittää parhaani. Vaikka suurimman osan ajasta kaikki tuntui  toivottomalta oli silti pieniä hetkiä kun asiat onnistuivat lähes täydellisesti.

 Vielä lopuksi menimme lyhyeltä sivulta lyhyelle sivulle suoraan kentän keskeltä ja jossain välissä täytyi tehdä suuri ympyrä. Tämä tuntui varmaankin helpoimmalta kaikista tehtävistä, sillä sain Läiskää kuulollle ja se jaksoi ravata. Valmennuksen jälkeen ärsyyntyminen kuitenkin hävisi nopeasti, sillä Läiskä oli taas niin ihana hoitaa. Enkä muutenkaan olltu vihainen herralle, senkin tyhmä selkäkipu, kaikkihan oli sen syytä.


 On Läiskä kyllä ihana, mutta aina ei voi onnistua, ei todellakaan ja jos sitä aina onnistuisi, ei osaisi iloita niistä hienoista hetkistä. Eihän tämäkään valmennus mikään katastrofi ollut, se ei vain ihan mennyt nappiin, jos ensi valmennus menisi paremmin? 

 Olen sitä mieltä, että Läiskäkin jaksaisi keskittyä kentällä paremmin jos se saisi maastoilla enemmän, mutta tämä ihana pimeys ja aika rajoittavat paljon maastoilua. Odotan kyllä enemmän kuin innolla hiihtolomaa, silloin olisi tarkoitus pitää Läiskälle oikea liikunta/maastokuuri, mitään en kuitenkaan vielä lyö lukkoon!

Otettiin myös Läiskästä rakenne kuvia, mutta niistä tulee myöhemmin ihan oma postaus.

♥:llä Jenna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti