Rentoa kenttäilyä

Väsyttää, väsyttää ja vielä kerran  väsyttää. Ensimmäinen koulupäivä hiihtoloman (nykyisen talviloman) jälkeen on ohi. Nyt jo olen aivan väsynyt ja päätä jumottaa mukavasti. Postaus olisi kuitenkin teille kirjoitettava, sillä en halua tätä ikuisuuksiin lykätä.

Sunnuntaina käytiin alkulämmittelyt maastossa niin, että veljeni meni Mellillä ja  äiti Vickyllä. On kyllä pakko sanoa, että en ymmärrä mistä nuo pojat ovat tuollaisen kasan rohkeutta repineet. Heti oli tärkeytenä vauhti. Täytyi päästä lujaa, eikä laukkakaan riittänyt vaan olisi kiitolaukkaa pitänyt päästä menemään. Toinen 9 vuotta ja pomppi siellä hevosen selässä hetkittäin ihan hulluna, mutta ei kyllä tippuminen ollut lähelläkään. Olen tuosta tasapainostakin kateellinen!

Maastoilun lopussa oli minulla taas kerran se pahuksen tippuminen tosi lähellä. Läiskä oli laukannostosta hiukan erimieltä kuin minä niin heitti mojovan pukin. Jos jalkani eivät olisi stopanneet satulan polvitukiin olisin tullut ryminällä alas!

 Maaston jälkeen muut hepat vietiin tarhaan, mutta Läiskän kanssa jatkoin kentälle. Äitini meni pojalla ensin ja herkisteli sitä. Eilen siis pääasia oli vain herkistää poikaa mitään enempää vaatimatta. Äiti saikin pojasta kuorittua   herkän puolen esiin. Poika toimi vain istunnalla, pienillä pohkeilla (välillä joutui muistuttamaan vähän napakammin) ja vähällä ohjalla. Huokaisu riitti saamaan pojan pysähtymään ja niin sanottua "napalamppua" kääntämällä kääntyi hevonenkin. Äiti myös kehui kuinka poika on tosiaankin muuttunut viime kerrasta, on kuulemma tosipaljon kevymepi kädelle kuin viimeksi ja niinhän se onkin!

 Kun  itse menin selkään humputtelin vain ja koitin miten herkästi Läiskä toimii ja herkästihän se toimikin. Oli myös mukava huomata, että poika hetkittäin (ihan pieniä hetkiä) hakee jo edes hiukan alas vaikken mitään vaatinutkaan. Ravi ja käynti meni hyvin, vaikka hetkittäin poika meinasikin ravissa väsähtää olihan takana jo äidin ratsastus ja maastoilu. Laukkaakaan ei oikein lähtenyt pyörittämään kun oli sen verran väsynyt, mutta muuten oli tosi kiva ratsastaa.

Anteeks en jaksanut rajata:c

Ai niin kyllähän minä jotain pojalta vaadin! Nimittäin takaosakäännöksiä, jotka menivät tosi hyvin siihen nähden, että poika ei alussa reagoinut pohkeeseen mitenkään. Jes, jes!